} -->
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Decorating. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Decorating. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 30. heinäkuuta 2014

Sisustusshoppailua ja lahjan tuunailua

Lähdin iltapäivällä metsästämään parhaalle ystävälleni synttärilahjaa. Mulla oli muutama idea mielessäni, vaikka ihan täyttä selkeyttä ei ollutkaan. Ajoin ajatuksissani ensimmäisestä pysähdyspaikasta ohi ja päädyin muutaman sisustuskaupan eteen. Optimistina ja sisustushulluna päättelin tietysti, että tässähän mun kuuluukin olla, ja mun olisi ainakin käytävä niissä.

No, löysin - tietysti - yhdestä minun tyylisiä tavaroita pullollaan olevasta putiikista muutaman jutun kotiimme... 


Ensimmäiseksi mukaan tarttui pari kaunista tekokukkaa, liljaa. Kukat on jotain jännää, pehmeää materiaalia, joka joustaa sen verran että näitä on mahdollista muotoilla haluamaansa muotoon.


Kukat voivat siis olla joko nupussa tai avonaisina, fiiliksen ja asettelun mukaan.


Lisäksi spottasin ihanan setin, johon kuuluu kolme erikokoista maljaa. Kaksi niistä löysi paikkansa telkkarimme yläpuolelta. Toiseen, isompaan maljaan laitoin ostamani kukat, pienempää käytän kynttilälyhtynä.


Sopii aika kivasti yhteen, eikö?


Lahjakin löytyi, ja aloinkin heti kotiin päästyäni tuunailemaan sitä. Tavallisetkin esineet saa muutettua pienellä ehostamisella tyylikkäiksi ja omannäköisiksi, ja uusi ilme syntyy pienillä jutuilla - ihan vaikka lisäämällä satiininauhaa. Laseihin, tuikkukippoihin, maljakoihin... Musta on jotenkin siistiä antaa muille jotain, jossa on ajatusta ja jonka eteen on nähty vähän vaivaa. Saan helposti kulumaan monta tuntia kun uppoudun ihmettelemään ja säätämään eri juttujen parissa. Näpertely on niin mun juttu!

Kuvia kaikesta puuhailemastani ja lahjan kokonaisuudesta tulee luonnollisesti vasta synttäreiden jälkeen, mutta tässä pientä sneak peakia:


Jonnan askartelupajan ollessa kuumimmillaan, S keitti kupposet kahvia meille juhlamokanjuojille täysin uudesta tuttavuudesta, Robert Pauligin suklaakahvista. Suklaan maku ei tullut läpi ihan niin vahvasti kuin oletin, mutta pidin tästä siitä huolimatta.


Ovi kolahti juuri, ja sisään pamahti veljeni. Huudoista päätellen täällä seurataan nyt HJK:n kamppailua, ja Klubilla taitaa mennä ihan hyvin.

Tälle päivälle iso <3


<3 Jonna

lauantai 26. heinäkuuta 2014

Uudet matot

Kämppämme matot on päivitetty viimeksi... No, aikoja sitten. 
Kahden koiran kanssa mattojemme elämä on osoittautunut hyvin kirjavaksi (kirjaimellisesti), ja kesälomarahojen turvin päätimme heivata vanhat mäkeen ja pyydystää tilalle uudet, mahtavammat yksilöt.

Makkarin matto


Kiiltävä, erikokoisista nukista tehty valkoinen nukkamatto. 

Kun havahtuu pohtimaan, onko matto todellisuudessa harmahtavan beigemäinen vai valkoinen, lienee uuden osto paikallaan. Makkarin edellinen matto oli vuodelta en edes muista, ostettu lähellä meidän muuttoa. Ja koska muutosta on ehtinyt vierähtää puoli vuosikymmentä (no voi apua), oli matto ehtinyt kokea aikojen saatossa aikamoisen muodonmuutoksen. 

Tuo uusi yksilö on aika ihana. Harmi, ettei sen loistoa saanyt ikuistettua täysin kuviin asti.

Olkkarin matto


Hopeanhohtoinen, erittäin todella hyvin pehmeää ja hienojakoista, suhteellisen lyhyttä nukkaa. Tuntuu jalkojen alla ihanalta. Näyttääkin siltä. Riittääkö perusteluiksi?


<3 Jonna

torstai 24. heinäkuuta 2014

Sopivaa (= sisustukseen mätsäävää) kotiteatteria metsästämässä

Kotiteatteri


Hommasimme viime keväänä - vihdoin ja viimein - kunnon äänentoistolaitteet kotiimme. Koska isälläni on hyvin samanlainen maku kuin minulla ja S:llä mitä tulee kodin viihde-elektoriikkaan (karkeasti rajaten: väriltään vaaleaa, mieluiten valkoista, suhteellisen huomaamatonta, tehokkuus luokkaa niin laadukasta kuin mihin rahat riittää), kävimme hänen kanssaan muutaman maraton-puhelun toiveisiimme ja tarpeisiimme liittyen. Isukki sitten ystävällisesti opasti ja ohjasi meidät kohti meille sopivia laitteita.

Koska emme halunneet isoja mötiköitä nurkkiin tai katonrajoihin sojottamaan, täytyi valinta tehdä huolella. Sopivat etukaiuttimet ja subbari löytyi faijani kätköistä, ja meidän ostettavaksi jäi takakaiuttimet sekä vahvari eli vahvistin, johon kaikkien kaiuttimien piuhat yhdistyvät ja josta koko pakettia hallitaan. Ostimme myös Apple TV:n, sillä tuli edullisemmaksi ostaa erillinen laite esimerkiksi Spotifyn ja Netflixin toistoon, kuin hommata vahvari, jossa tulisi mukana sisäänrakennettu tuki nettiyhteyksiä varten. Meiltä löytyy myös muita Applen laitteita, jotka ovat yhteensopivia Apple TV:n kanssa ja esimerkiksi toimittavat kätevästi kaukosäätimen virkaa musiikkia ohjatessa.

Muista hankinnoista kuitenkin viis, sillä erityisen tyytyväinen olen takakaiuttimiimme. Huomasitko, että ensimmäisen kuvan oikeasta reunasta pilkottaa jokin esine?


Takakaiutin nimittäin.


Ei se mitään, en minäkään, mutta siellä se on. Hyvin pienenä ja huomaamattomana.


Koska halusimme saada olkkariimme monikanavaisen surround-äänentoiston (siis sen leffateattereista tutun äänentoiston, jossa tehosteita ja ääntä kuuluu joka puolelta), takakaiuttimien hommaaminen oli must-juttu. Takakaiuttimet eli surround-kaiuttimet toistavat akustiikkaa, tilantuntua, takaa tai sivulta tulevaa liikettä sekä tehosteita. Parhaan äänentoiston saadaksemme, vaihtoehtoina oli asettaa kaiuttimet joko kattoon telineiden avulla tai sohvan molemmin puolin olevien senkkien päälle. Ja koska mitkään kattohirvitykset eivät tulleet kuuloonkaan, piti hyllyjen päälle saada mahdollisimman huomaamattomat palikat.

Ihan kivat, eikö?


<3 Jonna

Ps. Näppäränä tyttönä asensin ja pujotin koko kaiutin- ja piuhahelvetin omin pikku kätösin toimintakuntoon S:n ollessa poissa kotoa. Voin kertoa, että tunti jos toinenkin vierähti johtorullien mittailujen ja pätkimisten parissa, sopivia paikkoja kaiuttimille metsästäessä ja oikeita päitä vahvariin zoomaillessa. Niin, ja piiloitellessani lopulta piuhaläjiä listojen taakse piiloon... 

Ylläriurakan jälkeen miestään kotiin odotteli kuitenkin hyvin ylpeä, itsensä ylittänyt lady, joka ei antanut muutaman sähköjohdon hiljentää vauhtiaan kohti unelmiensa kotia!

tiistai 22. heinäkuuta 2014

Uusi ruokailuryhmä

Voihan viude ja vaude - ostettiin vihdoin ja viimein keittiöömme uusi ruokailuryhmä.

Pöytä

Hommattiin meidän ensimmäinen pöytä, Ikean musta Bjursta, jo melkein viisi vuotta sitten. Se olikin yksi harvoja kalusteita, joka tämän sisustusvimmaisen leidin käsissä oli ja pysyi vuodesta toiseen. Tykkäsin siitä oikeastaan aina; välillä enemmän, välillä vähemmän. Halusin kuitenkin keittiöön lisää raikkautta, ja musta joutui siirtymään valkoisen tieltä.

Vanha pöytämme päätyi lopulta kavereideni ensimmäiseen yhteiseen asuntoon. Aika mukava ajatus, että pöydästä on ollut iloa kahdelle uudelle avoparille :)

Before

(kuva: ikea.com)
After

(kuva: ikea.com)
Uusi pöytä on Ikean Tursby korkeakiiltoisella valkoisella karkaistulla lasilevyllä ja kiiltävällä kromikehikolla. Me likey very many! Pöytä on n. 5 cm lyhyempi mutta hieman leveämpi kuin edellinen pöytämme, mikä sopii erinomaisesti meidän keittiöön, jossa ruokaryhmä on aika ahtaalla nimenomaan pituussuunnassa.

Tuolit

Tuolit meillä on vaihtunut aiemmin jo kertaalleen. Viimeiset olivat Ikean Henriksdalit, joita himottelin pitkään ja hartaudella muutama vuosi sitten. Pidän niistä edelleen hurjasti, mutta nyt oli aika uusien tu(u)olien.

Before

(kuva: ikea.fi)
After

(kuva: asko.fi)
En löytänyt netistä kuvaa pelkästä tuolista, Askon Tundrasta, mutta tuosta ylläolevasta saa oikeastaan aika hyvän kokonaiskuvan siitä, miltä meidän ruokaryhmä tällä hetkellä näyttää. Pöydässä vaan kromiset jalat ja kromikehys pöytälevyssä, muutoin aika samaa näköä. Niin, ja neljä tuolia kuuden sijaan.

Itse tuolit on todella hyvät istua. Valkoista keinonahkaa oleva päällys pitää sisällään mukavan pehmeän istuinosan. Tuoli joustaa kahden jalkansa vuoksi jonkin verran, muttei kuitenkaan niin, että istuminen tuntuisi huteralta. Tähän väliin laittaisin sen emojii-hymiön, jossa peukku ja keskisormi on yhdessä "perfecto":n merkiksi.

Kaiken kaikkiaan olen todella tyytyväinen muutokseen.

Harmi, etten ottanut before ja after -kuvia palopaikalta, eli meidän oikeista kalusteista. Nyt kun mun ei tarvitse enää turvautua iLuurin kameraan vaan pääsen räpsimään ihan kunnon järkkärillä - kuka ties, vaikka kuvat ilmestyisivät tänne ennemmin kuin itse arvaankaan...


<3 Jonna