Kirjasarjakehuja - Charlaine Harris: Sookie Stackhouse

Arvatkaapa mitä luen, taas kerran? 

Uutta Sookie Stackhouse -romaania tietenkin :)

Viime torstaina väläyttelin, että alkaisin lukea sarjan kolmatta osaa, Kylmäveristen klubia. 

Tänään tiistaina aloittelen viidettä, joka on niemeltään Verta sakeampaa.

Kaikki tähänastiset osat ovat höystetty hyvällä miksillä mustaa huumoria, draamaa, kauhua ja yliluonnollista elämää ihmissuhdekiemuroiden kera. Olen nauranut ääneen useammin kuin muutaman kerran näitä lukiessani - ja sitä ei ihan kovinkaan usein tapahdu.

Pieni briiffi vielä sarjan lukemista harkitseville:

Charlaine Harris: Veren voima (sarjan ensimmäinen kirja):

Sookie Stackhousen elämää voisi luulla tylsäksi. Hän työskentelee päivät ja usein myös yöt tarjoilijattarena Merlotten baarissa ja asuu isoäitinsä kanssa suvun vanhassa talossa Bon Tempsin pikkukaupungin laitamilla. Sookiella on kuitenkin salaisuus. Hän osaa lukea ihmisten ajatuksia. Kerta toisensa jälkeen tuo lahja - tai kirous - on katkaissut Sookien orastavat romanssinpoikaset. Kaikki kuitenkin muuttuu, kun baariin astuu sisään Bill-niminen salaperäinen muukalainen. Bill on tumma, komea ja karismaattinen - eikä Sookie pysty lukemaan ainoatakaan miehen ajatusta. Romanssin tiellä on vain yksi mutta: Bill on vampyyri. Ja mikä pahempaa, tämän ystäväpiiri koostuu toisista epäkuolleista, joiden harrastukset saavat Billin yölliset puuhat vaikuttamaan partiopoikien leikiltä. Kun eräs Sookien työtovereista löydetään kotoaan kuolleena, torahampaanjälkiä ruumiissaan, louisianalaisen pikkukaupungin asukkaiden syyttävät sormet osoittavat kohti Billiä. Myös Sookiella on epäilyksensä. Hänen on päätettävä, uskoako syyttömyyttään vakuuttavaa Billiä vai kääntyä muiden ihmisten tavoin rakastettuaan vastaan.

Suurin syy hurmiooni on se, että kirjat ovat todella mukaansatempaavia. Niissä tapahtuu koko ajan jotain, ja ainakin itse pidän siitä, ettei tilanteita venytetä liiaksi. Ehkä inhottavimpia luettavia ovat sellaiset, joissa koko kirjan ajan pedataan jotain megalomaanista loppuhuipennusta varten, joka onkin sitten muutamissa sivuissa ohi.

Tänään muuten meinasin myöhästyä töistä, kun jumahdin lukemaan yhtä jännittävää kohtaa...

Tiesitkö? Sookie Stackhouse -romaanien pohjalta tehdään HBO:n suosikkisarjaa True Blood. Sarjan fanit siis kuuloille!

Romaanit:

Veren voima (Dead Until Dark, 2001)
Verenjanoa Dallasissa (Living Dead in Dallas, 2002)
Kylmäveristen klubi (Club Dead, 2003)
Veren imussa (Dead to the World, 2004)
Verta sakeampaa (Dead as a Doornail, 2005)
Veren perintö (Definitely Dead, 2006) 
Pahan veren valtakunta (All Together Dead, 2007) 
Veren sitomat (From Dead To Worse, 2008) 
Pedon veri (Dead and Gone, 2009) 
Samaa verta (Dead in the Family, 2010) 
Veren muisti (Dead Reckoning, 2011) 
Veri kielellä (Deadlocked, 2012) 
Dead Ever After (2013)

Muutama siis vielä kahlattavana.

<3 Jonna

Yökyöpelitouhuja

Tänä yönä mun pitää valvoa.

Meen ensi yöksi töihin (22-06), joten pakko venyttää unirytmiä jo etukäteen. Eihän se yhteiskunta niin toimi, että Jonna herää aikaisin, valvoo koko päivän ja työskentelee samoilla silmillä seuraavaan aamuun saakka.

Miten pysyttelen hereillä vielä hetken, vaikka luomet käyvät hetki hetkeltä raskaammiksi? Keksin kaksi vaihtoehtoa.

• Katson Modern Familyä
• Aloitan lukemaan Sookie Stackhouse -kirjasarjan Kylmäveristen Klubia

Modern familyä katsellessa tulee hyvä mieli. Saa nauraa.

Ongelmana on, että olen nähnyt kaikki jaksot jo niin monesti, että jossain vaiheessa töllöön tuijottaminen alkaa käydä väsyttäväksi, kun mitään yllättävää ei tule vastaan.

Lukeminen taas toimii hyvänä uniterapiana useammassa kuin yhdessä tapauksessa. Riippuu kuitenkin kovin kirjasta, millaisen vaikutuksen lukeminen saa aikaan näin puolenyön jälkeen.

Löysin Sookie Stackhouse -kirjasarjan viikkoja takaperin, kun palloilin kaupassa kirjaosastojen välillä. Tämä True Bloodin perustana toimiva kirjasarja, no, toimii. Ostin heti isomman kasan, kun ymmärsin iskeneeni kirjaelämysten kultasuoneen ja koska sain halvalla. 

Kirjat on kirjoitettu humoristisesti, mutta ne pitävät sisällään niin kauhua, ihmissuhdedraamaa kuin fantasiaakin.

Aika hyvä miksaus, jos ja kun multa kysytään. Lisäksi kirjoissa tapahtuu koko ajan jotain, uusia juonenkänteitä kehkeytyy yllättäen ja pyytämättä. Väsähtämisen ei pitäisi näillä mausteilla yllättää ainakaan ihan ensimmäisillä sivuilla, vaikka kello jo aika paljon onkin.

Olen tähän mennessä lukenut sarjan ensimmäisen ja toisen osan, ja alottelen juuri kolmatta, joka saapui postissa tänään.

Taidan kaivaa tuon hyllystä, selata ensimmäiselle sivulle ja kääntää kylkeä. 

Meinasin lisätä loppuun "ja sulkea simmut ja alkaa nukkua"... 

Vai miten se nyt meni.


<3 Jonna